Olen niin innokkaasti lueskellut muiden blogeja, ja joka päivä päättänyt kirjoittaa omaani, joskus yli vuosi sitten jo aloitettua mutta mutta... No, ei taas auta muuta kuin kokeilla, jos se nyt lähtisi alkuun!

Kesä ei sitten ota saapuakseen tänne lainkaan! Tai saapuihan se lauantaina, jolloin lapset ensimmäistä kertaa laittoivat/ saivat laittaa shortsit päälle (toim.huom. meidän lapset, brittilapsethan ovat tammikuussakin jo olleet shortseissa). Juuri riemukseni huomasin, että Suomessahan taitaa olla lämpimämpää kuin täällä tulevalla viikolla ja minä kun ehdin jo maan positiivisiin puoliin laittaa aikaisen kesän tulon...

Lämpimän sään innoittamana putsasimme leikkimökin hämähäkinseiteistä ja osasta niitä kutojiakin. Jätin tosin sen yhden äitiyksilön sinne seinälle, koska nykyään vakaasti uskon, että kaikesta huolimatta ne ovat ihan OK eläimiä... halkaisija tällä jalkoineen oli tuollaiset 6cm. Tosin hävisin muutamalla sentillä sille virkaveljilleen Ruotsissa, jotka tosin sai maistaa kastelukannustani, koska silloin en vielä ollut em. uskossa. Tosin myönnän olevani horjuva uskossani, sillä se noin kahdeksan senttinen, joka oli liian lähellä kävelyreittiäni ja sitä pistoketta, jota piti imuria käyttää, sai tuntea suomalaisen lattialuutun niskassaan.

Lämpimän päivän ohjelmaan kuuluin myös viisi koneellista pyykkiä. Hassu juttu muuten miksi sitä käyttää viikonloppuja pyykkien lajitteluun. Selityksenä tietty että koululaiselta tulee perjantaina pyykättävää, joiden pitää olla puhtoisina maanantaina kouluun vietävänä. Tosin voisihan sitä olla niin suunnitelmallinen, että jättää kaksi koneellista pesemättä viikonlopun riemuksi: tummat ja valkoiset ja pesee niitä kirjavia viikolla. Joopa, eipä ole suuret nämä perheenäidin probleemat.... No, oli miten oli, sää houkutteli suorastaan pyykin pesuun: pyykit kuivuivat ihanan nopeasti vrt. kosteassa ja viileässä talossa vuorokausia levällään olevat telineet. On meillä kuivausrumpukin, mutta periaatteesta en sitä käytä kuin pikkupyykin kuivaamiseen, etenkin kun se kaikki lämmin ilma puhalletaan suoraan ulos. Ennen piti avata ikkuna, jotta sai poistoilman ja sen kosteuden ulos. "Pienen" vesivahingon jälkeen sentään porasivat seinään lautasen kokoisen reiän, tyrkkäsivät poistoputken siihen ja ulkoseinään muovinen läppä, joka avautuu kuivurin käydessä ja ilman pyrkiessa ulos. Poistoputki sitten ihanasti välillä irtoilee ja tyrkkää lämmintähöyryä kodinhoitohuoneen kopin täytee. Siinä joutuu fyysiset mitat ja akrobatiataidot koetukselle, kun ujuttaa putkea kuivausrummun ja pesukonene välistä tai ylitse. Kertomus vesivahingon (hana vuosi noin litran vettä vuorokaudessa lattialle pesukonnen takana) muille vaikutuksista jää kovin lyhyeksi: ei mitään

Viikonloppuna vierailimme myös ensimmäistä kertaa paikallisessa huvipuistossa ja hankimme ohjelmaa koko vuodeksi. Jälkimmäisen myötä lienee pakko käydä Madame T. galleriaa ihmettelemässä reilun 20v jälkeen. Melkeinpä odotan sitä! Tosin en tiedä kuinka riemua se on lasten kanssa. Voin vain kuvitella kuinka lapset ihmettelevät, että miksi me tänne näitä mallinukkeja pällistelemään tultiin.

Olihan tässä jo alkua, ehkä tämä tästä lähtee käyntiin